RALLLISTOORINI   Luettelo rallesta joissa ole ollut mukana kuskina tai kartturina syksyyn 2011 mennessä    TÄSTÄ
 Listan teossa olen saanut suurta apua  Ralf ( Rafu ) Petterssonilta
 Kun ihminen poistuu työelämästä hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle alkaa hän miettiä miten saisi aikansa kulumaan. Onneksi minulla on näitä harrastuksia mm. keilailu, sukututkimus ja nyt "uutena" vanhana harrastuksena autourheilu. Ralliautoilu on kuulunut harrastuksiini aina siitä asti kun sain ajokortin vuonna 1965. Ensin suunnistus ja tarkkuusajoa ( ST ) ja myöhemmin pari ralliakin Anglia merkkisellä autolla. Ensimmäinen rallini kuljettajana oli 1968 Sveitsin talviralli Hyvinkään urheiluautoilijoiden järjestämänä. Kartturina oli työkaveri Markku Manninen. Ralli päättyi onnettomasti keilailutermiä käyttääkseni täyskaatoon ek 2:lla Retkiojantiellä Paalijärvellä. Seuraavana vuonna kävin sitten "tappamassa akan" Markku Forsmannin kanssa.
Mitä tästä opin ? No sen, että ei minusta rallikuskia taida tulla. Innokkaana rallin katsojana ja valokuuvaajana kuitenkin jatkoin aloittamaani harrastusta. Aikaa kului kymmenen vuotta ja veljeni Hannu tuli siihen ikään, että oli aika herättää henkiin suvun harrastus uudelleen. Niinpä Hannu kuskiksi ja minä kartturiksi ja eiku paanalle. Ensimmäinen kilpurimme oli Izutsu Bellet merkkinen Japanilaisauto. Siitä ei kauan iloa ollut ja niin hankimme pienen , mutta pippurisen Sunbeam impin. Ei se imppikään tahtonut kestää rajua menoa ja niinpä siitä luovuttiin. Seuraava auto oli Lada 1200 ja sillä jo alkoi palkintosijoituksia tulla. Ladan tarina päättyi kuitenkin Jyväskylän suurajoissa lekendaarisella Ouninpohja pikataipaleella ulosajoon. Tuho oli totaalinen ja edessä oli uuden kilpurin hankkiminen. Sunbeam oli tehnyt imppiä isomman auton jota kutsuttiin kostajaksi. Vuonna 1981 tilanne oli se, että oli valittavana joko perhe tai satsaaminen tosissaan kartturin uraan. Järki, siis perhe kuitenkin voitti ja niinpä viimeiseksi rallikseni jäi Varsavuoriralli Mikkelissä Jorma Rissasen kartturina.
Ralliautoilu harrastuksena jatkui kuitenkin perheessämme kun vanhempi pojistani tuli ajokortti-ikään. Kapa ajeli muutaman vuoden Toyota corollalla ja myi sitten kalustonsa veljelleen Jarille. Jari ajeli muutaman kisan. Muut kiireet voittivat ja niinpä kalusto on tallissa odottamassa uutta tulemista.
Jari päivitti corollansa ja aloitti harrastuksensa uudelleen. Olenkin ollut hänelle kartturina parissa rallissa.
Jutut alempana
Kuvia


Veljeni Hannu on saanut uudelleen rallikärpäsen pureman ja sai minut ylipuhuttua kartturikseen ainakin yhteen ralliin vanhoja muistoja verestämään. Hannu on rakentanut Volvo 142 merkkisen ralliauton jolla osallistuimme Riihimäkiralliin 5.1.2008.
Kisa meni mukavasti. Toinen sija luokassa 17. Voiton vei Mika Turkki Opel Askona 400
Ennen katsastusta meillä oli pieni hässäkkä bensapuolella. Hannu oli aamulla laittanut Volvon tankkiin tallistaan vanhaa bensaa. Auto ajettiin alas trailerilta ja jätettiin käymään. Hetken käytyään se kuitenkin alkoi käydä huonosti ja lopulta sammui kokonaan. Käsi meni päähän ja miettimään missä vika. Vähän asiaa pohdittuamme tulimme siihen tulokseen, että vika on bensassa. No, eiku tankki tyhjäksi ja uutta bensaa sisään. Asia korjaantui ja auto toimi jälleen.
Itse kisa kulki ihan mukavasti. Kerran käytiin vähän pellolla yhdessä vasurissa, mutta en muista millä pätkallä. Yksi risteys meni myös pitkäksi ja jouduimme vekslailemaan.
Hyvä suoritus kuskilta lähes 10 vuoden tauon jälkeen.
Kuvia
Sonkajärviralli Historic Rally Trobhy 19.1.2008
  Kaikki hauska päättyy aikanaan.
Perjantaina 18.1.2008 aamulla riksun A-tarvikkeesta vielä viimeinen varaosa mukaan ja Hollolaan. Volvoon vaihdettiin"laillinen" takajarrusatula toisellekin puolelle. Sitten vaan auto trailerille ja nokka kohti Iisalmea. Kuuden tunnin matkan jälkeen tultiin Seurahuoneen pihaan. Pukkilan moottoriurheilijat olivat tilanneet saunan valmiiksi ja niinpä sitten käytimme hyväksemme Hannun hyviä suhteita entiseen seuraansa menemällä saunaan. Illalla ruokailun jälkeen menimme karaokebaariin kuuntelemaan Pukkilan "satakielen" Hartsan lauluesityksiä.
Aamulla vilkaisu ulos ei hyvää luvannut. Lunta ja räntää tuli taivaan täydeltä. Kamat kasaan ja rohkeasti nokka kohti Sonkajärveä. Ilmoittautuminen sujui jo rutiinilla, mutta katsastuksessa sattui olemaan joku volvomies. Meillä oli kuulemma väärän häköinen laturi !?. Se pitäisi joskus sitten vaihtaa. No tuskin tarvitsee ainakaan tähän koriin
Tiet olivat volvollemme sanoisinkoo ei niin hirveän hyvin sopivia. Pitkillä suorilla ei oikein vauhti riittänyt. Ykkönen ja kakkonen menivät kohtuullisesti,mutta kolmosella oli sitten vähän ohjelmaa. Kilometritolkulla täysillä sai päästellä kunnes tuli ysikymppi oikealle pienemmälle tielle. Jarrutus ei oikein sattunut kohdalleen se aiheutti risteyksessä oleville katsojille vähän liikuntaa. Onneksi Hannu sai auton käännettyä ojaan puolisen metriä ennen radiopisteen auton nokkaa. Volvo nousi kuitenkin omin voimin ojasta ja menetimme vain noin 15 sekkaa. Nelonen meni sitten taas ihan hyvin. Viitospätkällä oli sitten se siimapaikka. Putoava vasen johon tultiin kolmosella täysillä. Lumipyry haittasi varmasti näkyväisyyttä, sillä mitään siimoja ei näkynyt ennenkuin mitään ei ollut tehtävissä. Kyllähän siellä siimaakin oli, mutta varmaankin lämmin ilma oli oli venyttänyt sen niin, että se oli keskikohdaltaan lähes maassa. Niinkuin nettikommenteista on saatu lukea paikka olisi varmasti aiheuttanut enemmänkin kuin neljän auton tuhon. Nostoporukan vähyys aiheutti sen, että romujen pyörittelyssä pois kivikosta meni "liikaa" aikaa. No se perätielle kuvaaja sai varmasti hyvää materiaalia jota voimme sitten ihailla myöhemmin. Suuret kiitokset ulosajaneiden huoltoporukoille ja muillekkin paikalla olleille. Ilman teidän ihailtavaa takoohenkeä emme olisi romuja trailereille saaneet.
40 vuotta kestäneeseen monipuoliseen ralliharrastukseeni taitaa tulla nyt tauko.
Näitä kirjoitteli Volvon N:o 74 kartturi ja parantelee mustelmiaan.
Kuvia

Harrastus jatkuu.
 Hannu on kevään ja kesän aikana rakennullut uuden menopelin. Toivottavasti tämä on pitkäikäisempi kuin edellinen. Seuraava kisa on 10.1.2009 OP-Ralli Suonenjoki.
Se on Historic Tropy sarjan ensimmäinen osakilpailu.
Projektin kehitys
Sonkajärven jälkeen
 Vanhan purku
Maalausprojekti
Valmis kilpuri
KUVIA

OP-Suonenjokirallilla 10.1.2009 avattiin uusi rallikausi. Ralli käsitti 4 erikoiskoetta.  Pakkanen oli tehnyt tiet todella hyviksi. EK1 Mäkrä 6,31 km hyväpintaista yksityistietä. Pätkä meni Hannulta ajotuntumaa hakiessa varmanpäälle ajellen, eikä tilanteita olut. EK ykkösen ja kakkosen välinen siirtymä oli 37km! K2 Jäppilä 27,97 km päivän pisin oli aluksi hyvää yksityistietä jatkuen hyvänä valtion tienä. Välillä taas vähän kapeampaa ja sitten pätkä isoa tietä, missä päästiin jo vähän luukuttamaan täysillä. Loppu taas hyvää pikkutietä. Auto toimi hyvin ja kuskikin pääsi nauttimaan ajosta. Sitten tauolle Suonenjoelle, missä vaihdettiin eturenkaat taakse ja takaa eteen. Renkaat oli säilyneen hyvässä kunnossa. EK3 Kolunpohja 14,32km alussa pientä metsätietä jossa oli hyviä suistumispaikkoja ja olihan siellä jo muutama reikä penkassa. EK4 Kumpumäki alusta n. 15 km kapeata hyväkuntoista metsätietä, jossa oli suistuttu jo ennen meitä ja suistuttiin varmaan meidän jälkeenkin. Loppuosa sitten leveämpää tietä. Kuskikin löysi hyvän ajorytmin ja aikamme oli ihan hyvä muihin luokan autoihin verrattuna.
Sijoituksemme luokassa 8. Mukaan lähti 17 autokuntaa joista 3 keskeytti. Ei ollenkaan huono avaus kaudelle.
Kaikenkaikkiaan todella mukava ja hyvin järjestetty ralli.
Kuvia  
Orimattilaralli 17.1.2009    Kausi jatkui Orimattilassa. Kuuden pätkän kisa yhteispituudeltaan 120 km kierteli Myrskylän ympäristössa. Kaksi pätkän jälkeen aina huoltoon, joka sijaiti Myrskylän lähellä olevalla tyhjällä laanilla. EK1 Pientä yksityistietä ja välillä vähän leveämpää tietä. Keli oli todella vaihteleva, puhdas sorapinta vaihtui yllättäen aivan jäiseen tienpintaan. Tämä aiheutti sen, että jarrupaikan haku tuotti välillä päänvaivaan. Pätkän puolivälissä oleva huomiomerkkien välissä oleva tiukka oikea oli kerännyt yleisöä ja kuvaajia runsaslukuisen määrän. Väen paljoudesta pystyi päättelemään, että jotakin erikoista on edessä. Kakkospätkä meni myös ihan mukavasti. Kolmosen maalia noin 200 metriä ennen oleva putoava vasen oli aiheuttanut suorastaan yleisöryntäyksen. Nelosen jälkeen olivatkin sitten renkaista nastat hävinneet tai katkeilleet. Nelosen tauolla sijoitus oli luokassa neljäs 13 sekkaa kolmannesta paikasta. Pistettiin taakse vähän lisää nastoja niin alkoivat ajat parantua. Maalissa päästiin pokkaamaan pytyt kolmannesta sijasta. Mukava kisa jossa ei meillä mitään tilanteita sattunut.
Kuvia
K-1 Ralli Raisio  14.2.2009   Historic Troby sarjan toinen osakilpailu ajettiin Turun pohjoispuolella Ylänteen seudulla. Kilpailukeskus oli kuitenkin Raisiossa. Tästä johtuen siirtymät lähdöstä EK1:lle 39km  ja  EK7.n maalista maali at.lle 50 km! olivat turhan pitkiä. Lähdössä pähkäiltiin lähdetäänkö siiviileillä, vai piikipyörillä. Piikkipyörillä lähdettiin ja rauhallisesti ajelemalla oltiin sopivasti muutama minuutti ennen at aikaa ykkösen lähdössä. Pätkä oli mielenkiintoinen. Kahden ja puolen kilometrin kohdalla oleva hyppyri antoi melko loikan ( kuva ), mutta hyvin Volvo loikan kesti. Yksi pitkä luisu pudotti vauhdin melkein nollille, mutta muuten meni ihan ok. Kakkosella oli pituutta 20 km. Hyvä pätkä vaihtelevaa tietä. Loppupätkällä oli takarenkaat jo niin huonossa kunnossa, että aika ei kuitenkaan ollut kovin hyvä. Pitkiä näyttäviä sladeja ja sillai. Kolmonen meni kanssa ihan mukavasti. Siitä paikastakin selvittiin ilman mitään kuvioita ( kuvaa ). EK4 oli lyhyt 4 km.n rykäisy taukoalueen vieressä. Se pätkä ei jostain syystä sopinut Volvolle ja aikakin jäi vaatimattomaksi. Vitosella alkoivat vaikeudet. Pätkän puolivälissä hävisivät oljynpaineet. Varoitusvalo syttyi ja mittarin neula meni nollille. Menikö kone kysyi kuski ja hiljensi vauhdin melkkein nollille. Yht´äkkiä valo kuitenkin sammui ja paineetkin nousi normaaliin. Uudestaan täysi vauhti päälle, mutta sama toistui taas jonkin matkaa mentyämme. Lopun pätkää ajoimme rauhallisesti konetta säästellen. Auto tarkastettiin huollossa eikä mitään oljyvuotoja löytynyt. Öljyn tasokin oli normaali. Samoin käytiin läpi kaikki sulakkeet. Päätettiin ajaa vielä EK6 joka oli vajaa 6 km pitkä ja seurata tilannetta. No nyt syttyi jo latauksen merkkivalo, mutta sammui hetken päästä. Oljyn paineetkin temppuilivat, mutta jatkoimme kuitenkin ajamista. Huollossa vielä pähkäiltiin missä voisi vika olla. Tulimme siihen tulokseen, että vika täytyi olla sähköpuolella koska kone toimi normaalisti. EK7, joka oli viimeinen pätkä ajettiin taas jo lähes normaalilla kisavauhdilla vaikka öljyvalo ja mittari vieläkin temppuilivat.  EK.n maalin jälkeisessä huollossa vaihdoimme siviilirenkaat alla ja lähdimme köröttelemään kohti maalia. Vähän ihmettelin miksei kilpailukortissa ei lukenut, että maaliinsaapumisennakko on vapaa. Asia valkeni katsottuani matkaa maaliin ja annettua ajoaikaa. Katsoin kartasta millaista tietä pitäisi mennä ja ihmettelin lisää. Sanoinkin kuskille, että taitaa tulla kiire. Ajelimme kuitenkin kohti maalia nopeusrajoituksia noudattaen, ajan kulumista ja matkan lyhenemistä seuraten. Aikaa oli vielä jäljellä 20 sekunttia kun saavuimme maali at:lle. Kuulin myöhemmin myöhästymisiä olleen niin paljon, että järjestäjät mitätöivät aikatarkastusaseman.
Kaikista vaikeuksista huolimatta mukava reissu.
Kuvia  
Lahti historic ralli   27-30.7. 2009 Jo viime syksynä Hannu rupesi ehdottelemaan, että eiköhän mennä kokeilemaan Lahteen nuoteista ajamista. Minua hieman epäilytti ajatus kun en ole koskaan nuotteja lukenut, mutta kuitenkin homma alkoi kiinnostaa. Lahdessa kävin pakollisen nuottikurssin ja Helsingissä polkemassa sydänfilmitestin joka vaadittiin kansainvälisen lisenssin saamiseksi. Kertoivat ettei vanha joskus kahdeksankymmentäluvun alussa hankittu KV lisenssi olisi edää voimassa !? Vielä silmälääkärin tutkimukset ja lisenssiä anomaan. Tulihan se ongelmitta.
Keskiviikkona  aamusella ajelin Riksusta Hollolaan Hannulle ja lähdimme kisakeskukseen ilmoittautumaan. Ei muut kun paperit mukaan ja nuotittamaan. Voi että se tuntui vaikealta. Hannu kuitenkin rauhoitteli minua ja niin jatkoimme harjoituksia. Ajeltiin hiljalleen pätkät läpi. Ensin minä kirjoittelin ylös Hannun sanelun mukaa. Sitten tarkistettiin ja korjailtiin jos tarvetta oli. Lauantain pätkät menivät paperille jo rutiinilla. Torstain katsastuksessa ei ollut ongelmia. Vesijärven satamassa oli ns. seremoniastartti ja sieltä suoraan Hansatalon parkkihalliin odottamaan aamun starttia.
Huoltomiehinä olivat pojat Kari ja Jari.
Perjantaiaamuna se sitten alkoi. Eka pätkä oli Tennilassä 9 kilometrin mittainen. Hannu sai kiskottua nuotin minulta aika mukavasti enkä hirveästi sählännyt niiden kanssa. Aika oli ihan kohtuullinen.
Kakkonen oli Hyväneulan pätkä Hämeenkoskelta alas. Se jouduttiin kuitenkin ajamaan matkataipaleena, koska Italialaiset olivat maalisuoran hyppyrissä hypänneet ylipitkän hypyn. Lancia Stratos oli mennyt todella pahan näköiseksi ja kuskit oli viety sairaalaan. Vakavilta henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin, kiitos auton hyvien turvavarustusten.
 Kolmospätkä ajettiin 54 tien eteläpuolella. Sekin meni ongelmitta lukuunottamatta Hannun muutamaa kyselyä. Sitten huoltoon takaisin Lahden urheilukeskukseen ja sen jälkeen samat pätkät uudelleen. Nyt päästiin mekin ajamaan se hyvänneulan hyppyri, mutta ei me siinä paljonkaan hypätty, vaan säästelimme iskareita. Kun päivän kuusi pätkää oli ajettu vietiin auto taas samaan halliin odottamaan lauantain starttia.
Lauantaina heti seitsemältä lähti ensimmäinen auto matkaan perjantain tulosten määräämässä järjestyksessä. Perjantain tuloksissa olimme yleiskilpailun sijalla 21, joten lähdimme matkaan kello 7:21.
Aamun ensimmäiset pätkät numeroltaan 7 ja 8 oli Nastolassa. Kilpuri tankattiin Kouvolan tiellä olevalla levähdyspaikalla. Lahti-Kouvola tieltä käännyttiin Kotterontielle josta 7 pätkä alkoi. 8 oli heti perään, mutta ysipätkä olikin sitten alempana Artjärvellä. Hannu päästeli pätkät läpi nuottien mukaan eikä mitään ongelmia ollut. Tauon jälkeen samat pätkät uudelleen. Tauolla Orimattilan raviradalla sitten huomasimme, että jäähdytysnesteen paisuntasäiliöön nousi voimakkaasti kuplia. Tarkempi tutkimus osoitti nesteen vähentyneen. Pojat lisäsivät nestettä ja ilmailivat järjestelmän. Onneksi otimme jäähdytysnestettä varoiksi mukaan kilpuriin. 10 ja 11 pätkät menivät vielä ihan hyvin, mutta lämmöt alkoivat hälyttävästi nousta. Viimeisen pätkän lähdössä hirmu kiireellä ennen at:lle menoa Hannu vielä kerran lisäsi nestettä. Juuri ennen valojen sammumista kone alkoi käydä kolmella ja niin me ajelimme pätkän läpi isolla vaihteella lämppärin säätimet kaakossa. Onneksi päästiin pätkä läpi ja yhdellä nesteen lisäyksellä maaliin Vesijärven satamaan missä kone päästeli jo melkoisia pöllähdyksiä. Sen verran se viimeisen pätkän krusailu teki, että yleiskilpailun sijoitus putosi parilla pykälällä. Luokkasijoitukseen se ei vaikuttanut.
Kuitenkin mukava kokemus tämä minun ensimmäinen nuottikisa.
Kisat jatkuvat syksyllä
Kuvia  
Mänttä 200 Ralli    Historic Trophy sarja jatkui 19.9.2009 Mänttä 200 rallin merkeissä. Kuuden pätkän kisan reitti oli sijoitettu Mäntän etelä ja länsipuolelle. Kisa alkoi heti 16 kilometrin pätkällä. Välillä pienempää ja sitten taas isompaa tietä. Hyvä pätkä missä kuskilla riitti töitä rattia käännellessä. Muutoma haastava paikkakin pätkältä löytyi. Tie oli sateen jäljiltä vielä paikoin todella liukas ja muutama ulosajo siellä oli kuulemma sattunutkin. Sitten mentiin takaisin Mänttään ensimmäiseen huoltoon. Kakkosella oli sitten ainakin väen paljoudesta päätellen se "pisan paikka ". Vasen oikea vasen  yhdistelmään oli tullut porukkaa varmmaan muutama sata. Sivuutimme paikan ongelmitta vaikka kuski joutuikin tekemään vähän ylimääräisiä korjausliikkeitä. Heti perään kolmonen, joka meni ongelmitta. Takaisin tauolle Mänttään. Hiukan ihmettelimme sijoitustamme luokassa vasta kymmenentenä. Tauolla alle tuoreenpaa rengasta ja heti nelosella tulikin sitten ihan kilpailukykyinen aika. Taas vitonen heti perään ja pitemmän siirtymän jälkeen kutoselle. Kutonen oli 9 kilometrin mittainen mukava pätkä ja se tultiinkin todella hyvin. Ennen at-asemaa kuski kuitenkin huutaa, että vaihteet hävisi. Aika kuitenkin korttiin ja vaivalloisesti aseman ohi ison tien varteen. Mitään ei ollut tehtävissä ja niin piti soittaa huolto paikalle railerin kanssa. Auto trailerille ja kotimatka voi alkaa.
Kuvia   Ovat ottaneet:  Jani Maukonen    JM-Kuvat
                                    Markku Laukka
                                    Markku Soikkeli    Sliippikuva

 Lammiralli     Tämän vuoden Hissetrophyn viimeinen osakisa ajettiin 10.10.2009 Lammilla. Pätkät oli tehty vanhoille perinteisille Lammin seudun hyville ralliteille. Ykkönen oli vanha tuttu Syrjäntaustan pätkä. Sen maalipään vasuri toimi tälläkin kertaa ainakin ilmestyneestä kuvamateriaalista päätellen.  Kakkosta  Kataloisten tietäkin käytetään lähes joka vuosi ainakin jossakin seudun rallissa. Yön pakkasten jäljiltä tiet olivat paikoin inhoittavan märkiä ja niljakkaan liukkaita. Ykkösen maalissa jarrut savusivat mahtavasti. Se näkyy hyvin maalipään "paikassa" otetussa kuvasarjassakin. Kolmonen oli alussa vähän isompaa sitten pienelle järvenrantatielle. Ei ongelmia. Sitten tauolle.
EK3:n ja EK4:n valinen siirtymä sisälsi myös  huoltotauon. Renkaita vekslattiin ja välipalaa haukkailtiin kaikessa rauhassa kunnes älysin vähän tarkistella pätkien välistä matkkaa ja annettua ajoaikaa. No kiirehän siitä tuli kun vielä oli tankkaamattakin. Voi että se bensa valuu hitaasti kun pitäs olla jo paanalla. No tankkauksen jälkeen laskeskelin ettei millään keritä ajoissa at:lle. Viiden minuutin myöhästuminen tiesi 50:n sekunnin aikasakkoa. Kyllä mua harmitti huolimattomuuteni ja etten lukenut huolellisesti ja kunnolla ottanut huomioon järjestäjien mainintaa ajan suhteen. Ehkä kuskikin otti vähän paineita. Nelonen tultiinkin sitten jalka lattiassa. Neljänneksi paras aika hisseissä kertoo kyllä siitä, että Volvollakin kerkiää kun on sopiva tie ja oikeat renkaat. Vitonen oli Evon vanha paljon käytetty pätkä. Kuutonen tuli taas ihan mukavasti. Historiikkien 7. nopei aika. EK7 oli Mustilan pätkä. Alku isoa Kuohijärven rantatietä. Ne jotka tien tunsivat tulivat varmaan jalka lattiassa koko ison tie osuuden. Sitten käännyttiin pienemmälle Mustilantielle. Siinähän on heti alussa se vanha paikka joka varmmaan toimi tälläkin kertaa. Pätkän loppupäässä meillekkin tuli pieni paniikki kun kuski huomasi jarrujen hävinneen!! Onneksi Volvo kääntyy mutkiin jarruttamattakin ja niin siitä oikea vasen yhdistelmästä kuitenkin selvittiin. Ajeltiin kasin lähtöön odottelemaan at:lle pääsyä. Siinä huomattiin, että oikean puolen etujarrut oliva raudalle, siis palat hävinneet. Siinä odotellessa ambulanssi painui pätkälle. Siellä n. pari kilometriä lähdöstä on vanha paikka joka ennen on ajettu huomiolla. Kilpailijapari numero 56 oli vetänyt pahasti puihin ja pätkä jouduttiin keskeyttämään. Suma lähdössä suureni koko ajan. Sitten ek:n päällikkö tuli sanomaan, että pätkää ei enää ajeta vaan ajamme suoraa maaliin. Oli meidän onni, kun ei tarvinnut lähteä pätkälle köröttelemään. Mukava kisa jälleen kerran
Kuvia
 Kuvaajat: Marko Kyöstilä EK3 peltovasuri
               Tapio Pakkala EK1_1,2,4
                Markku Laukka EK1_3
                Otto Aro 5 kuvaa peltoässä
                Kimmo Mäkiranta  EK4 risteys
                EK7 Moka  

Salpausselkäralli     24. Salpausselkäralli  ajettiin 17.10.2009 Hollolan pohjoispuolella. Ralli piti sisällään  neljä erikoiskoetta yhteispituudeltaan 24 km. Poikani Jari innostui muutaman vuoden muiden kiireiden jälkeen rallin ajamisesta. Jari päivitti Corollan uusilla vöillä ja penkeillä. Muutenkin kilpuri tuli tarkastettua nykyajan vaatimukset täyttäväksi. Kun historic sarja saatiin veljeni Hannun kanssa tältä vuodelta päätökseen lupauduin Jarille kartturiksi jos hän lähtisi kisaan mukaan. Auto tosin on F-ryhmään pahasti alitehoinen, mutta eihän se ole mikään syy olla ajamatta jos innostusta riittää.
Ykköspätkä olikin sitten ihan mukavan mittainen ja sisälsi yhden ns. paikan. Pätkän puolivälin tietämillä oli vauhdikas vasen jossa oli tapahtunut muutama poistuminen. Meiltä pätkä meni kuskilta totutellessa rallin ajoon. Siis ettei tarvitse ajaa kokoajan tien oikeata laitaa. No parempihan se on aloittaa varman päälle, kuin ajaa heti ekalla pihalle.  Kakkonen oli lyhyt neljän kilometrin rykäisy. Siinä ei olut mitään ihmeellistä. Sitten tauolle Vesivehmaalle. Laitettiin varoiksi valopatteri nokalle syystä, että jos tulee taukoja niin ei tarvitse pimeässä ajaa viimeistä pätkää. Nyt ei tapahtunut samaa mokaa minkä tein Lammilla.  Hyvin kerittiin huollon jälkeiselle at:lle. Kolmonen oli paljon käytetty Reivilän pätkä  Se tuli jo ihan mukavasti. Kuski uskalsi jo laskea reilusti ja niinpä aikakin oli jo ihan kohtuullinen. Kisan viimeiselle pätkälle oli järjestäjät antaneet kaksi lisähuomiomerkkiä tien mahdollisen jäätymisen vuoksi. Kyllähän se paikoin oli todella pehmeä ja liejuinen, mutta emme kuitenkaan jäätä huomanneet. Pätkä meni meiltä parhaiten. Hiukan aikaamme hidasti edellämme lähteneen Ladan työntely keskellä tietä. Meni siinä muutama sekuntti hukkaan tie vapautumista odotellessa.  Se ei kuitenkaa vaikuttanut lopulliseen sijoitukseemme.  B-juniorien 34. ja luokan 9. olivat sijoituksemme. Mielestäni ihan kohtuullinen kisa kuskilta monen vuoden tauon jälkeen.
Kuvia   
                
Riihimäkiralli 23.1.2010
Rallikausi 2010 on sitten avattu. 36. Riihimäkiralli ajettiin hieman totuttua ajankohtaa myöhemmin. Pitkästä aikaa saatiin nauttia kunnon talvirallin olosuhteista. Lunta oli riittävästi ja lämpötilakin ihan talvirallille sopivissa lukemissa -15-20 astetta pakkasella. Jarin Corollalla mukaan vaan ja huoltomiehinä Kari ja Tuure. Ajoimme numerolla 168 ja se merkitsi sitä, että pätkät olivat menneet jo ihan soralle.
Harmiksemme kuskiin iski flunssa perjantaina, mutta onneksi se ei vielä lauantaina ollut pahimmillaan.
EK1 oli tehty raviradalle. Pätkä oli lyhyt rykäisy rata-alueella jonka lopussa oli Laakson Joren kehittelemä erikoinen hyppyri. Syvät oli urat joissa menimme, mutta hyvin Jari kuitenkin antoi mennä. Lopussa olevaan hyppyriinkään ei kaasujalka noussut ja niinpä teimmekin mahtavan loikan. Korkealla käytiin ja alas tultiin pahasti nokalleen. Aika oli luokan kolmanneksi nopein. Kaikki kuitenkin näytti toimivan mahtavasta rysäyksestä huolimatta ja niinpä jatkoimme matkaa seuraavalle erikoiskokeelle. Ek2 oli Turkhaudan yläpuolella seitsemän kilometrin lenkki. Ennen starttia Jari tarkasti EK1:n hypyssä syntyneet vauriot. Pieniä peltivaurioita, mutta ei mitään nestevuotoja havaittavissa.  Hyvin meni ja maalissa sijoitus luokan 4.
EK3 oli perinteisille Puujaan ralliteille tehty vajaan 15 kilometrin mittainen vaihteleva erikoiskoe jossa muutoma vanha paikka. Ei mennyt oikein putkeen ja niinpä sijoitus vasta 6.
Sitten mentiin huoltotauolle Oittiin. Uudet renkaat taakse ja seuraavalle pätkälle. Kyseessä oli eka pätkä valoilla pimeässä. Meni aivan hakemiseksi ja lumipöly haittasi pahoin näkyvyyttä.Sijoitus vasta 8. EK5 oli vanha tuttu Peuranpään pätkä jota jo itsekin ajelin 1960 luvun lopulla. Vieläkin vähän pumppailua ja sijoitus vasta 6. EK6 oli Selänojalta Erkylän ja kautta Monniin. Tämä pätkä meni ihan hyvin eikä se loppupään paikka meihin purrut. Sijoitus luokan kolmas ja kokonaistuloksissa kiinni palkintopaikoissa.
Huoltoon kauppakeskus Merkokseen. Vielä oli jäljellä kaksi erikoiskoetta. EK7 oli Herajoelta Retkiojan kautta Kenkiälle. Olimme juuri lähdössä  kun Tuure huomasi vasemman takarenkaan tyhjenneen. Hirmu kkireellä renkaanvaihtoon ja sitten matkaan. Hyvin kuitenkin kerittiin at:lle. Pituutta pätkällä oli reilut 9 kilometriä. EK:n alussa on se vanha paikka joka tuli ns. silmille. Paikka on sellainen yllättävä vasen kun isompi tie muuttuu pienemmäksi. Ulos mentii ja rysäytettiin isoon kiveen. Jarilla oli kuitenkin kaasu pohjassa ja niinpä pääsimme takaisin tielle. Paikalla ollut runsaslukuinen katsojajoukko osoitti suosiotaan hyvälle suoritukselle. Aikaa kuitenkin meni hukkaan monta sekunttia eikä Jari saanut ajorytmistä kiinni. Ehkä se oli syynä siihen,että seuraavassa paikassa jälleen ryvimme. Nyt kuitenkin selvisimme pelkällä ajan menetyksellä. Aika oli luokan hitain melkein minuutin kärjelle hävinneenä. Siihen se palkintosijoitus sitteen meni. EK8 oli peruttu rajun ulosajon takia ja niinpä ajelimme suoraan maaliin Pohjolanrinteen koululle.
Matkaan lähti 13 paria joista 5 keskeytti.
Sijoitus luokan 5.
Kuvia
Vauriot tutkittiin ja tultiin siihen tulokseen, että kyllä se auto on vietävä penkitykseen. Apukuskin etukulma oli painunut sisään ja noussut myös ylöspäin. Myös etupalkki oli hieman antanut periksi. Pohjapanssarin tukeva kiinnitys etupalkkiin säästi konehuoneen vaurioilta. Korissa vasemmalla puolella oli vekkejä muutomassa paikassa, mutta Seppo oikoi ne ammattitaidollaan. Kiitokset vielä Sepolle erinomaisesta työstä. Kiitos myös Retulle joka antoi meille hallin käyttöön.
Kuvia penkityksestä. Kuvat otti Kapa
Tästä

BETONI-LEHTO RALLI  27.2.2010
Lopen ympäristössä ajettiin jälleen ralli. Lunta oli reilusti ja penkat korkeita. Viidellä erikoiskokeella oli  mittaa 75 kilometria. Lähdimme matkaan kilpailun viimeisenä numerolla 177. Se merkitsi jälleen sitä, että pienemmillä peillä oli jo syvät spoorit. Ek ykkönen ajettii Ahoisissa Rengon alapuolella. Pätkällä oli pituutta 20 kilometriä. Alku hyvää isompaa tietä ja sitten käännyttiin pienemmälle metsätielle. Tiukkeneva vasuri oli kerännyt runsaasti yleisöä. Me kuitenkin aavistimme sen ja selvittiin kunnialla. Pikkutieosuudella oli jo syvät spoorit ja auto pääsi haukkaamaan pari kertaa ja kolmannella sitten sukellettiin syvälle hankeen. Kuski kirmaisi lähtöönpäin huutelemaan ja minä toiseen suuntaan. Aikamme odoteltuamme väkeä kertyi riittävästi ja auto saatiin takaisin tielle. Suuret kiitokset nostoporukalle joka varmisti sen, että matkamme pääsi jatkumaan. Aikaa oli tuhraantunut kuitenkin minuuttitolkulla ja hävisimme luokan pohjille noin.7 minuuttia. Kakkonen oli pituudeltaan 9 km ja oli pientä tietä. Kuski arasteli edellisen ulosajon takia syviä spooreja, eikä ajamisesta tahtonut tulla mitään. Hitain aika jälleen luokassa. Kolmonen oli Räyskälän lentokentän maastoon tehty 5km.n rykäisy. Jälleen kamalia uria eikä Corolla tahtonut millään pysyä niissä. Huono aika jälleen. Neljäs erikoiskoe oli jo perinteiseksi rallitieksi muodostunut Ojajärvi alhaalta itäpuolta ylös Toivanjoelle. Nyt tie oli pysynyt hyvänä vielä meillekin asti. Kuski antoi hanaa kunnolla ja nyt aikakin oli neljänneksi nopein muihin luokan autoihin verrattuna. Vitonen oli paljon ralleissa käytetty Nyynäisten pätkä. Seoli myös kohtuullisessa kunnossa vielä meidänkin kohdalla. Ei mitään ongelmia ja jälleen ihan kohtuullinen aika. Se navetan nurkan patti otettiin varman päälle eikä hypätty. Muistissa oli vielä se Riihimäkirallin huima hyppy raviradalla.
Mukava oli taas istua kyydissä, vaikka hetken näytti jo siltä, että kisa jää kesken.
Kiitokset huoltomiehille  Karille ja Tuurelle.
Kuvia    

Teijo-Talo Ralli Perniössä 22.5.2010
Kesäkauden ensimmäinen Historic rallisarjan osakilpailu ajettiin Salon ympäristössä. Kilpailun keskuspaikka sijaitsi Teijo Talot tehtaan tiloissa. Ilma oli todella lämmin ja myöhemmin iltapäivällä rajut ukkoskuurot toivat lisämaustetta kilpailuun. Hannu oli tehnyt kovasti hommia saadakseen Volvon kilpailukuntoon. No auto oli kunnossa, mutta kuski ei. Kova flunssa päällä  ja kuumettakin vähän. Onneksi kartturin ei sentään kesken pikataipaleen arvinnut kuskin nenää ruveta pyyhkimään. Ensimmäinen erikoiskoe oli 6km pitkä Volvolle hyvin sopivaa hyväkuntoista metsätietä. Luokan kolmanneksi nopein aika ! Hyvä alku kisalle. Kakkonen isompaa kovavauhtista tietä jossa alussa valtion mutkanmerkillä  varustetut kurvit. Meillä ei ongelmia, mutta paikka oli purrut muutamiin kilpailijoihin. Loppuosassa pätkää oli ladonnurkka vasen joka kääntyi vielä lopussa yllättävästi. Yleisöä oli paikalla niin runsaasti, että se lisäsi kuskin tarkkaavaisuutta ja niinpä me paikasta selvittiin pienellä säikähdyksellä. Luokan viidenneksi nopein aika. Kolmonen oli alussa isoa valtion tietä joka loppuosaltaa muuttui pienemmäksi. Ongelmitta läpi mutta aika vasta kahdeksas luokassa. Sitten Somerolle tauolle. Huolto vaihtoi renkaat ja lisäsi menovettä tankkiin.  Nelonenkin meni varmasti ongelmitta ja aika jälleen kahdeksas. Nelosen jälkeen alkoivat kovat ukkoskuurot. Onneksi pahimmat sattuivat meidän kohdalla matkaosuuksille. Vitospätkä oli lyhyt 5km rykäisy. Ei sopinut ja sadekkin vahän haittasi, jälleen kahdeksat. Viimeinen eli kuudes pikataivai oli käsinyt kovista ukkoskuuroista pahiten. Tie oli paikoin todella luikas ja kyllä mekin välillä vähän luisteltiin. Luokan kuudes, mutta aika oli kilpailukykyinen luokan kärkeen verrattuna. Kiva istua jälleen kyytiin ja mukava käydä pokkaamassa palkinnot luokan kuudennesta sijasta.  Ukkonen sotki tuloslaskentaa ja niinpä lopputuloksia jouduttiin vähän odottelemaan.
Karille ja Jarille kiitokset jälleen hyvästä huollosta.
Kuvia

Lahti Historic EM ralli 4-7.8.2010
Lahti Historic EM ralli oli toinen ennakkotutustuttava ja nuotitettava ralli ralliurani aikana. Viime vuodesta poiketen erikoiskokeen sai ajaa läpi vain kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla Hannu luki nuotit ja minä kirjoitin paperille. Toisella ajokerralla sitten tarkistettiin ja korjattiin jos tarvetta ilmeni.
Kilpailu käynnistyi jo torstai iltana seremonia startilla ja yleisö erikoiskokeella. Lahden satamaan oli rakennettu lyhyt puolen kilometrin rykäisy tynnyreitä ja paaleja kierrellen. Ihan kiva aloitus rallille. Yleisöä oli kuulemma noin 5000 katselemassa ja kuuntelemassa vanhoja ralliautoja. Ilmakin poutaantui sopivasti illaksi ja yleisö viihtyi lämpöisessä illassa.
Pätkä meni ihan hyvin.Kuski teki kovasti hommia pyöritellessään rattia, eikä mitään tilanteita ollut. Autot yöksi parkkiin Hansa talon kellariin.
Kisa jatkui perjantai aamuna kello 9:07 meidän osalta. EK 2 heti koko rallin pisin pätkä ja ajettiin Orimattilassa. Hyvä aloitus luokan viides. EK kolme Niinikosken pätkä Artjärvellä. Nelonen ja vitonen meni hyvin. Tauko Orimattilasssa. Tauolla  vaihdettiin taakse uudet kumit. Sitten EK kolme ajettiin uudelleen EK numerolla 6. Maalissa kuski totesi, että nyt tuli hyvin ja aika paraneen varmaan. Maalissa kuitenkin silmät pyöreinä tuijotimme aikaa kellostani. Se oli kuitenkin 6 sekunttia hitaanpi kuin ensimmäisellä kerralla. Syytä ajan huononemiseen ihmettelimme, mutta emme löytäneet mitään järkevää selitystä. EK 4 ja 5 ajettii uudelleen numeroilla 7 ja 8. Seiska meni hyvin ja aika heti luokan kärjen takana kolmanneksi nopein. Sitten takaisin Lahteen jossa sataman yleisö erikoiskoe ajettiin uudelleen nyt toiseen suuntaan EK numerolla9. Yleisöä oli jälleen tuhat määrin. Kiitos serkkumme Leenan joukkojen kannustuksesta. Pätkä läpi ilman kosketuksia paaleihin. Aika ei ollut kovin hyvä, mutta erot olivat kuitenkin pieniä. Sitten auto taas parkkiin Hansa talon kellariin josta matka jatkui lauantaina kello 7:54.
Lauantaina huollon kautta Tennilään jossa ajettiin EK numero 10. EK oli sama pätkä kuin viime vuonna, mutta toiseen suuntaan. Jälleen luokan kolmanneksi nopein.  EK 11 oli ns. Hyväneulan pätkä. Pätkä ajettiin viime vuonna toiseen suuntaa ja siinä oli silloin maalissa se huima hyppy missä Lancia hajosi palasiksi. Nyt lähdössä oli laitettu paaleista sikaani ettei vauhti pääse nuosemaan ennen hyppyriä. Hidaste toimi eikä Volvokaan noussut ilmaan. Jouset ehkä vähän oikenivat. EK 12 oli Hämeenkoskella. Tällä pätkällä oli nuotitusvaiheessa metsäkone töissä aivan tien vieressä ja muutakin metsäkalustoa oli paikalla. Tästä johtui, että nuottimme jäi paikkaan liian nopeaksi.  Mutka kääntyi kuitenkin paljon jyrkemmin ja niinpä se tuli vähän yllätyksenä. Oho pääsi kuskilta ja minä jo luulin, että nyt mennään pihalle. Kuski kuitenkin hallitsi tilanteen ja me selvisimme ilman ulosajoa, mutta oli siinä jo pusikkoon menty enne meidän tuloa. Ilmeisesti moni muukin oli tehnyt nuottivirheen kyseisessä paikassa.
Sitten tauolle Lahteen ja samat pätkät uudelleen. Nyt ei virheitä tullut ja maalissa totesimme sijoittuneemme yleiskilpailun 19. sijalle. Ikäkausikatekorian2  luokan 3. ja  luokan 3. sija olivat  hyvä saavutus.
Illalla palkintojenjakotilaisuudessa pokkasimme komeat pytyt.
Tiet olivat hyviä. Kova helle kuitenkin vaati veronsa ja illalla sitä oli aivan kuitti.
Kiitos vielä Karille ja Jarille hikisistä päivistä huollossamme.
Kuvia

Auto-Glym ralli  2010
Pälkäneen seudulla ajettiin Historic Ralli Trophy sarjan osakilpailu  11.9.2010. Sattuneesta syystä olin itse siirtynyt huoltojoukkoihin ja kartturiksi asettui Jari. Jarin mukaan kaikki meni ihan hyvin eikä tilanteita juurikaan ollut. Hannu valitteli, että Volvo ei oikein jaksa mennä.  Sijoitus luokassa 7. Ennen starttia sattui hauska tapaus. Pojat menivät katsastukseen ja Kari ja minä lähdimme viemaan traileria traileriparkkiin. Kun tulimme takaisin pojat tulivat katsastuksesta. Minä huomasin poikien kartturin puoleisessa ovessa numeron 115 !!. Kysyin miten teidän numeronne on muuttunut ? Eikös se ole 105 johon Jari,että meillähän on väärä numero toisessa ovessa !!. Kuskin puolella on 105 ja kartturin puolella 115. Pojat eivät olleet huomanneet sitä laittaessaan numeroita paikoilleen. Ihme kyllä katsastuksessakaan ei kukaan asiaa huomannut. No Jari kävi kilpailutoimistosta hakemassa oiken numeron kartturinkin oveen ja kaikki oli taas hyvin.
Kuvia

Pohjanmaaralli 9.10.2010 Seinäjoella
Historic Ralli Trophyn kauden viimeinen oasakilpailau ajettiin Seinäjoen ympäristössä. Rallissa oli 6.erikoiskoetta. Hannu oli saanut Volvon lyöntiin ja Jari oli jälleen kartturina. Kapa ja minä toimimme huoltomiehinä. Kolme ensimmäistä pätkää oli Seinäjoen pohjoispuolella Ylistaron seudulla.Tauko oli Seinäjoella teollisuusalueella Kuortaneen tien varressa. Kolme viimeistä Jalasjärven ympäristössä. Mukavasti pojilla kisa alkoi. Heti ensimmäisellä pätkällä luokkapohjat !!  Syy tosin selvisi myöhemmin, kun luokkaa aikaisemmin hallinnut Veli Kukkonen oli menettänyt aikaa spinnauksessa ja oli vasta luokan kolmas. Kakkosen jälkeen poikien sijoitus oli kolmas. Kolmosella sitten Kukkonen kaatoi autonsa. Eskortti meni pahaan kuntoon. Tauolla poikien sijoitus oli toinen. Kisaa johti Jani Virta. Virran kolmospätkän aikaa hieman ihmeteltiin. Poja olivat hävinneet 45 sekunttia, mutta kun se ei kuitenkaan vaikuttanut lopputuloksiin ei sitä pyydetty tarkistamaan. Kolmospätkän ajoissa oli muitakin epäselvyyksiä ja olisi ollut viisasta pyytää tarkistamaan Virran aika. Tauolla taakkse vaihdettiin renkaat. Loppupätkätkin menivät ongelmitta ja niinpä sijoitus maalissa oli hisseautojen 8. ja luokan toinen.
Kuvia 
 Riihimäkiralli 15.1.2011
Hannun ja Jarin kauden avaus tapahtui 15.1.2011 Riihimäellä. Riihimäkiralli saatiin ajaa ennen riksunrallille niin ominaisissa olosuhteissa. Pakkasta 20 astetta ja paikoin ylikin. Ensimmäinen EK oli samoin kuin viimevuonna Riihimäen raviradalla. Pätkä ajettiin nyt toiseen suuntaan ja hyppyrikin oli mukana. Hyppyri oli lähtösuoralla ja paljon matalampi kuin viime vuonna. Karin kanssa katsomossa seurattiin poikien menoa. Sitten mentiin odottelemaan poikia huoltoalueelle. EK2 jälleen sama pätkä kuin viime vuonna mutta toiseen suuntaan. Pätkän maalipäässä oli kiristyvä oikea. Poikien edellä lähtenyt kilpailia aloi ulos ja katsojat nostivat auton poikien eteen ( kuva )ja niinpä se haittasi poikien menoa huomattavasti. Kolmonen meni kohtuuhyvin ja aika oli kilpailukykyinen muihin nähden. EK nelosellä jälleen ulosajanut kilpailija tukki tie ja pojat joutuivat hieman odottelemaan tie aukeamista. Huollossa vaidettiin takarenkaiksi Timit. Hannu halusi saada tuntuman niihin. EK vitoisella Hannu valitteli liiasta lumipölystä ja huonosta näkyvyydestä. Ehkä osittain sen johdosta tapahtui ulosajo ( kuva ). Aikaa kului  kuitenkin ennenkuin  porukka sai pojat nopeasti takaisin tielle ja matka pääsi jatkumaan. Vastoinkäymisistä johtuen kisa oli jo pilalla ja  EK kutosen Hannu ajelikin sitten varmanpäälle maaliin.
Kuvia 
Laukaa Peurunkaralli  5.2.2011
Tämänvuotisen Historic Rally Trophyn toinen osakilpailu ajettiin laukaan ympäristässä. Kisa käsitti kuusi erikoiskoetta jotka muodostuivat suurelta osin samoista erikoiskokeista mitä Jyväskylän MM-rallikin käyttää. Mm. Lankamaa kahdessa osassa ja valkola ym.
Poikien kisa ei onnistunut. Vauhti ei oikein riittänyt luokan huippukilpureihin nähden. Eskortit menivät menojaan. Kun lisäksi vielä vitospätkällä tuli ulkoilu ei sijoituksella voi kehuskella. Luokassa kuitenkin 9. sija.
Huoltomiehillä Kapalla ja minulla ei paljon hommia ollut.
Kuvia

Black-Rocket ralli Janakkala 14.5.2011
Jälleen oli Hannulla ja Jarilla  vuorossa Historic rally trophyn osakilpailu. Tällä kertaa kaasuteltiin Turengin, Hausjärven ja Lammin maisemissa. EK1 oli perinteinen ja paljon eri muodoissaan käytetty Koivukehän pätkä. Ei ongelmia ja  luokan 9. paras aika. EK 2  oli myös pätkä joka on ollut mukana useissa ralleissa. Jälleen luokan 9. Sitten oli vuorossa huoltotauko. Pikku tarkistuksia  ja seuraavalle erikoiskokeelle. EK 3 oli ns. Avuskulman pätkä. Sama ek ajettiin viime vuonna  Lammi rallissa. Alku on Kuohijärven rantaa myötäilevää hyväkuntoista tietä aina Avuskulman risteykseen asti. Siellä tie hieman kapenee, mutta on edelleen nopeaa ja hyväkuntoista. Luokan 8. nopein aika.  EK neljä oli Hauholta Eteläisiin vievä hyväkuntoinen leveä valtion tie. Jälleen tuokan 8. Lopputuloksissa luokan 8. sija. Luokassa oli 20 autokuntaa joista 3 joutui keskeyttämään.
Perus suoritus Hannulta ja Jarilta eikä huoltomiehillä Kapalla ja minulla ollut paljonkaan tekemistä.
Kuvia 

Lahti Historic EM-Ralli 28-30.7.  2011

 Olimme jälleen mukana Hannun kanssa vuoden tauon jälkeen.
Tänä vuonna järjestäjät olivat lyöttäytyneet yhteen Neste MM Rallin kanssa. Historic autojen reitti käsitti samoja erikoiskokeita Neste rallin kanssa. Historic autot ajoivat MM-rallin jälkeen osan MM-rallin reitistä. MM-rallin keskuspaikka oli Jyväskylä ja Lahti Historic EM-rallin Lahti. Meidän ralli alkoi perinteisellä seremonialähdöllä Lahden satamasta. Sieltä autot ajettiin yöparkkiin Hansatalon kellariin. Varsinainen ralli alkoi sitten perjantai aamuna meidän osalta  kello 9.42
100 kilometriä siirtymätaivalta ensimmäiselle erikoiskokeelle.
Ensimmäinen erikoiskoe oli nimeltään Hassi. Erikoiskokeen lähtö tapahtui vanhan MM-rallissa käytetyn Ouninpohjan erikoiskokeen maalista. Lähdöstä n. kilometrin päässä on  mutka missä olen ollut monena vuonna katsomassa Jyväskylän MM-rallia. Ek.n alku kovavauhtista tietä Hassin risteykseen. Neljän kilometrin kohdalla on ns. voimalinjan vasemmalle kääntyvä yli hypyn mutka. Mutka vaati tänäkin vuonna veronsa. Siinä usea auto tuhoutui ja kävihän paikalla ambulanssikin. Sitten varsinainen hyppypätkä ohi ns. Mutasen risteyksestä suoraa.  Konivuoren risteykseen mistä käännyttiin pikkutielle.
Hiukan minua jännitti miten nuottien luku sujuu vuoden tauon jälkeen. Hannu harmitteli jo ennen starttia, että saadaan varmasti edellämme lähtevä Sveitsiläispari kiinni. Niinhän siinä kävikin. Saatiin Svetsiläiset kiinni heti Mutasen jälkeen. Konivuoren risteykseen tultiin peräkkäin, mutta Sveitsiläispari ei huomannut katsoa peileihinsä emmekä päässeet ohi. Niinpä sitten ajoimme heidän perässään kovassa pölyssä aina siihen oikealle kääntyvään pahaan mutkaan. Huomasin pölypilven keskellä kun Sveitsiläiset poistuivat kylki edellä pusikkoon ja huusin Hannulle, että ooppeli menee ulos. Hannu leikkasi sisäkurvista ohi Sveitsiläisistä. Maaliin päästiin, mutta hävisimme varmasti monta kymmentä sekuttia perässä ajelusta johtuen. Harvemmin käy, että kartturilta loppuu kunto kesken pätkän. Näin kuitenkin pääsi käymään. Syy siihen oli neste ym. tankkauksen täydellinen epäonnistuminen. Onneksi huollossa oli ruisleipää ja keltaista jaffaa millä sai oloni kohenemaan.
Kakkospätkä oli nimeltään Evo. Ajomme sen viime vuonna Lammi rallissa, mutta ei siitä mieleen mitään ollut jäänyt. Alku vaativampaa pientä tietä takapiikki vasuriin asti mistä kovavauhtinen osuus maaliin asti.
Ek kolme nimeltään Koukunmaa Kärkölän- Lappilan seudulla. Se oli meille osittain tuttu koska olemme olleet siellä monena vuonna katsomassa tai sulkumiehenä. Nuotteihin merkitsimme ne muutama perinteinen paha paikka huolella.
Ek nelonen paljon mm. Riihimäki rallissa käytetty Koivukehä. Vaikka tämä pätkä on ajettu useasti eri ralleissa ei siitä mitään hyötyä meille ollut. Sielläkin on muutama vanha ulosajopaikka jotka nuotitimme huolella. Saimme taas kiinni se ooppelin emmekä heti päässeet ohi. Kivisuihkussa Volvon molemmat etuvalon lasi särkyivät ja tuulilasiinkin tuli melkoinen kolo. Onneksi se ei hajonnut.
Vitonen oli Jokimaan ravirata missä kilpailijat lähtivät pareittain.  No eihän siitä foortista meille vastusta ollut. Sitten huoltoon Lahden satamaan. Sopivasti alkoi kova vesisade joka haittasi pahasti huoltomiesten toimintaa kun meilläkään ei sitä katosta ollut. Kapa ja Jari kuitenkin sateesta välittämättä hoitivat hommansa. Autot taas parkkiin Hansatalon kellariin.
Tauolla oli sijoituksemme yleiskilpailun 13. ja luokan 3.
Tosi hyvin siihen asti olimme tulleet.
Matka jatkui lauantai aamuna kello 7:12 kellarista. Nyt oli kolmen!! tunnin siirtymä Korpilahdelle missä ajettiin ek 6 nimeltään Leustu. MM-rallin autot olivat ajaneet sen jo ennen meitä, mutta tie oli kuitenkin ajettavassa kunnossa.
Sitten oli vuorossa ek 7 nimeltään Surkee. Surkea se meille olikin. Pätkän puolessa välissä sellaisessa röykkyisessä oikealle kääntyvässä mutkan jarrutuksessa  kuului takaa kova pamaus. Mikä se oli pääsi minulta ja syy selvisi seuraavassa jarrutuksessa Takaa kuului kova meteli aina kun jarrutti. Ei auttanut muu kuin ajella varovasti pätkän loppuun. Takana lähteneen huomasimme  ja pystyimme väistämään sivuun ajoissa. Maaliin kuitenkin päästiin, mutta aikaa hävisimme noin 1-2 minuuttia. Sitten alkoi köröttely poikien huoltoon. Olimme tehneet virheen kun emme järjesteneet huoltoa lähemmäs pätkän maalia. Huollossa huomattiin, että molemmat takatukivarret revenneet kiinnityksistään. Pojat kuitenkin saivat alustan parsittua sellaiseksi, että voimme jatkaa matkaa seuraavalle erikoiskokeelle. Kerkisimme seuraavalle juuri ennen myöhästymispisteitä.
Viimeinen ek oli nimeltään Urria. Urrian kuuluisa hyppy oli kerännyt katsojia rinteet täyteen. Hannu ajeli isolla vaihteella kuoppia vältellen. Hyppyri laskettiin läpi varma päälle. Pätkän maalissa aika oli ihan kohtuullinen.
Sitten neljän tunnin siirtymä Lahteen. Kuhmoisissa meille oli järjestetty lounas. Maali sijaitsi Satamassa. Sieltä autot parkkiin Lahden torille.
Vaikeuksista huolimatta kohtuullinen sijoitus.

EM kategoria 3.  Sijoitus 4. ja kotimaisen Historic Trophyn luokka 9 :ssä sijoitus 3.

Kiitos jälleen pojilleni Karille ja Jarille hyvästä huollosta.

Kuvia  Tästä